Check & Save & Download Instagram user photos and videos.List Most Popular Hashtags and Users. Recent Popular medias and share them ImgToon
  1. Homepage
  2. @tutkitusti
Tutkitusti. (@tutkitusti) Instagram Profile Photo tutkitusti
Fullname

Tutkitusti.

Bio Tutkittu tieto kohtaa etsijän

Profile Url

Suggested users for Instagram Profile "Tutkitusti. (@tutkitusti)"

Tutkitusti. (@tutkitusti) Instagram photos and videos

List of Instagram medias taken by Tutkitusti. (@tutkitusti)

Advertisement

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Sijoittajan, suunnittelijan ja asukkaan kaupunki

Kaupunkiseutusuunnittelussa ei ole asukkaiden osallistamisvelvoitetta," - 1856496472181122837
Report Download 0 4

Sijoittajan, suunnittelijan ja asukkaan kaupunki Kaupunkiseutusuunnittelussa ei ole asukkaiden osallistamisvelvoitetta, toisin kuin yleiskaavan tasolla. Suunnittelun haasteita ovat muun muassa valmiiksi monimutkaiset käytännöt, joihin asukkaiden osallistumista on vaikea sovittaa. Mahdollisuudet vaikuttamiseen ovat erittäin vähäiset maailman suurkaupungeissa, joita suunnitellaan sijoittajien ehdolla. - ”Kaupunkiseututasoinen suunnittelu ja kadonnut kansalainen” Versus-verkkolehden monipuolisessa Tiededebatti-kokonaisuudessa tarkastellaan seuratason suunnittelun haasteita, mutta myös onnistumisia. Tiededebatti perustuu tieteelliseen artikkeliin, jonka ovat kirjoittaneet Olli Ruokolainen, Pia Bäcklund, Kirsi Pauliina Kallio ja Jouni Häkli (Tilan ja toimijuuden tutkimusryhmä, SPARG). Tekstiä kommentoivat yhteiskuntatieteiden tohtori, Tampereen entinen pormestari ja seutuhallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen; kaupunkitutkija ja kaupunki- ja maakuntapoliitikko Kaarin Taipale; Tampereen seutusuunnittelupäällikkönä toiminut Kimmo Kurunmäki sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen. - ”Lontoo - liian kalliiksi kehitetty?” Tekstissään kesältä 2016 ympäristöpolitiikan ja kaupunkitutkimuksen dosentti Eeva Berglund tarkastelee Lontoossa ilmiötä, jonka hän nimeää ”vaurauttamiseksi”. Kyse on gentrifikaation pahasta sukulaisesta, eliittien tietoisesta ja usein myös onnistuneesta pyrkimyksestä nostaa alueiden keskituloja. Eräs tutkijan haastateltavista ilmaisee asian selkeästi: ”Jos kaupunki haluaa kohottaa keskituloja se tuo tänne rikkaampia ihmisiä. Muuttakoot vanhat asukkaat pois.” - Linkit artikkeleihin löytyvät kotisivuiltamme (tutkitusti.fi) ja Facebook-sivuiltamme (Tutkitusti.)! - @versuslehti @tamperekaupunki

Advertisement

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Viikonlopun tiedelukemiston aiheeksi suosittelemme pohjoisen historiaa ja arkeologiaa. Faravid - Historian ja arkeologia" - 1852964903099417407
Report Download 0 6

Viikonlopun tiedelukemiston aiheeksi suosittelemme pohjoisen historiaa ja arkeologiaa. Faravid - Historian ja arkeologiaan tutkimuksen aikakauskirja on Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen (PSHY) vuodesta 1977 alkaen ilmestynyt tieteellinen julkaisu, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Pohjois-Suomessa tehtävää ja siihen kohdistuvaa historiatieteellistä, arkeologista ja kansantieteellistä tutkimusta. Julkaisutoiminnan lisäksi yhdistys järjestää seminaareja ja esitelmätilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Suomea. Faravid 45 sisältää muun muassa arktisen ja pohjoisen historian tutkija Ritva Kyllin (FT) artikkelin ”Nauruksi oli parasta asia muuttaa”, jossa tarkastellaan huumorin ja nauramisen merkitystä kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomen Lapissa 1900-luvun alkupuolella. Tutkitusti tarjoaa perjantaisin kirjasuositukset yhteistyökumppaniltaan @bookstoretiedekirja , joka on Tieteellisten seurain valtuuskuntaan (TSV) kuuluva seurojen tuotteiden myyntinäyttely.

Advertisement

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Taiteen tuominen kaupunkitilaan tekee siitä saavutettavampaa. Toisaalta se myös pakottaa arvioimaan uudelleen ympäristöä" - 1852207404012369554
Report Download 0 11

Taiteen tuominen kaupunkitilaan tekee siitä saavutettavampaa. Toisaalta se myös pakottaa arvioimaan uudelleen ympäristöä. - ”Rakenteet näkyviksi ja haltuun” Taide paljastaa kaupunkitiloihin liittyviä odotuksia normaaliudesta, kaupallisuudesta ja valtasuhteista. Anna Jensen on kuvataiteilija, kuraattori, tutkija, taidekriitikko ja feministi, jonka väitöstutkimus käsittelee tilan, vallan, kummastuttavan, yhteisön ja yksilön maailmassa olemisen kysymyksiä. Hän pohtii taiteen demokraattisuuden tärkeyttä ja väliaikaisen tilankäytön ongelmia Häiriköt-päämajan tekstissä keväältä 2018. ”...taiteen avulla voi muuttaa maailmaa. Sen avulla voi tehdä piiloon jääviä rakenteita näkyväksi, kohdata ihmisiä, synnyttää uudenlaista ajattelua ja lopulta toivottavasti aikaansaada vallankumouksen”, Jensen kirjoittaa. - ”Kaupunkitilan valtaus kiinalaisittain” Kiinassa yhdenlainen protestin muoto poliittista järjestelmää vastaan on vallata katutilaa perinteisille länsimaisille paritansseille. Veli Rosenberg valaisee aihetta @politiikasta -verkkolehden tekstissä syksyltä 2017. Rosenberg on kiinalaisen kulttuurin tuntija ja kulttuurikonsultti. - Tämänpäiväisten artikkelinostojen yhteydessä (www.tutkitusti.fi/teema-urbaani/) suosittelemme ohjelmaa Helsingin Taiteiden yössä. Linkit yhteistyökumppaniemme @allegralabhki ja @bookstoretiedekirja tapahtumiin löydät uusimmasta Kaupunkiteeman postauksesta kotisivuiltamme. Tutustu myös Tapahtumat-sivuumme, jolta löydät muut yhteistyökumppiemme tapahtumat! -

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Tänä päivänä viisikymmentä vuotta sitten

Vuoden 1968 tapahtumissa kohtasivat vahvasti toisensa vanhoillisuus, halu säil" - 1850748357528454859
Report Download 0 11

Tänä päivänä viisikymmentä vuotta sitten Vuoden 1968 tapahtumissa kohtasivat vahvasti toisensa vanhoillisuus, halu säilyttää kaikki muuttumattomana, ja toisaalta toivo paremmasta maailmasta. Prahassa ”ihmiskasvoisen” sosialismin kokeilu katkesi miehitykseen elokuun 21. päivänä. Mikä on muuttunut? - ”Hullu vuosi 1968 - mikä on muuttunut?” Viisikymmentä vuotta sitten nuoret eri puolilla maailmaa nousivat vastustamaan epäoikeudenmukaista politiikkaa ja sotaisia hallintoja. Emeritusprofessori Jyrki Käkönen oli yksi heistä. Miltä 2010-luvun kansainvälinen politiikka näyttää 1960- ja 1970-luvun opiskelijaliikehdinnässä mukana olleen ja siitä akateemisen kimmokkeen saaneen idealistin silmin? Teksti on julkaistu keväällä @politiikasta -verkkolehdessä. Jyrki Käkönen on Tampereen ja Tallinnan yliopistojen emeritusprofessori, joka työskentelee parhaillaan Koneen Säätiön rahoittamassa Tampereen yliopiston Regional Challenges to Multilateralism -tutkimusprojektissa. - Tiedekulma ja Politiikasta järjestävät 10.9. tilaisuuden, jossa pureudutaan vuoteen 1968, sen aktivismiin, merkitykseen ja perintöön ja kysytään: mikä on muuttunut? Keskustelutilaisuus avaa brittiläisen valokuvaaja Colin Robinsin näyttelyn Anti-Authoritarians. Lisätietoja Tutkitusti-nettisivun Tapahtumat-osiosta (www.tutkitusti.fi/tapahtumat/). - Linkin tämänpäiväiseen artikkelinostoon löydät kotisivuiltamme www.tutkitusti.fi. Kokeile myös tutkitun tiedon hakukonettamme! @politiikasta

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Minne matka, yliopisto? Tervetuloa keskustelemaan yliopiston syvimmästä olemuksesta ja yhteiskunnallisesta roolista 3.9." - 1850102037016987294
Report Download 0 10

Minne matka, yliopisto? Tervetuloa keskustelemaan yliopiston syvimmästä olemuksesta ja yhteiskunnallisesta roolista 3.9. Helsingin yliopiston avajaiskarnevaalien aikaan. Maanantaina 3.9 klo 17-18.30 järjestetään Makkaratehdas -etkot, jossa kuullaan kolme luentoa ”vapaa yliopisto liikaa lukeneille” -hengessä, syödään Helsingin makkaratehtaan lahjoittama makkaraa ja nautitaan viisautta lisääviä virvokkeita. Etkojen tapahtumapaikka on Torikorttelien Keskuspuisto osoitteessa Katariinankatu 2. Tämän jälkeen klo 19.00 ohjelmassa seuraa paneelikeskustelu yliopiston tilasta ja tulevaisuudesta sekä siitä, miten yliopisto voidaan säilyttää yliopistona myös tuleville sukupolville. Paneeli pidetään Balderin pienessä salissa (Aleksanterinkatu 12). Paneelin keskustelijat ovat kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (Opetus- ja kulttuuriministeriö), johtaja Riikka Heikinheimo (Elinkeinoelämän keskusliitto), ylijohtaja Riitta Maijala (Suomen Akatemia), professori Minna Huotilainen (Helsingin yliopisto), professori Janne Saarikivi (HY) ja professori Heikki Patomäki (HY). Paneelin puheenjohtajana toimii dosentti Taina Riikonen (Allegra Lab Helsinki ry.). HUOM! Tapahtuma jakaantuu siis kahteen osioon, jotka tapahtuvat eri paikoissa. Aikaa siirtymiseen etkojen ja paneelin välillä on 30 minuuttia eikä matka ole pitkä. Tapahtuman järjestävät Allegra Lab Helsinki ry. sekä Yliopisto 2020 -liike. Yhteistyökumppanit: Torikorttelit, Tutkitusti. ja Helsingin makkaratehdas. Tiedustelut: Taina Riikonen, p. 040 5834308. Kuva: K. E. Hellman Löydät tapahtuman myös Facebookista ja Tapahtumat-osion alta sivuiltamme www.tutkitusti.fi. - @allegralabhki @visualhell @helsinginmakkaratehdas @torikorttelit

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Kaupunkiteologiasta ja toimistojen hierarkiasta

Kaupunki on romantisoitu lupaus vapaudesta ja monista mahdollisuuksista" - 1850048128265063941
Report Download 0 8

Kaupunkiteologiasta ja toimistojen hierarkiasta Kaupunki on romantisoitu lupaus vapaudesta ja monista mahdollisuuksista, mutta toisaalta myös kilpailun, eriytymisen ja eriarvoisuuden konteksti, jossa teologillakin on tehtävänsä. Kaupunkiin paluun yhteydessä monet palaavat myös toimistoon, mutta harva tietää, mitä toimistotila paljastaa hierarkiasta. - ”Kaupungin teologiaa etsimässä” @katsomukset -sivuston artikkelissa kaupunkiteologian lehtori Henrietta Grönlund kertoo, mitä on kaupunkiteologia ja miksi sitä tehdään. Alan tutkimus ja opetus pyrkivät antamaan teologeille valmiuksia toimia monenlaisissa ja muuttuvissa kaupunkikonteksteissa. Opetuksessa opiskelijat jalkautuvat kaduille, kirkkoihin, moskeijoihin, ostareille ja leipäjonoihin. - ”Konttoreista monitilatoimistoiksi” 1980- ja 1990-lukujen hierarkkiset toimistot on korvannut muodikas monitilatoimisto fatboy-säkkituoleineen ja pelialueineen. Onko samalla valjastettu vapaa-ajan toiminnot työpaikan resurssiksi ja hävitetty tilaisuus vastarintaan? Virve Peterin, Merja Kinnusen ja Kirsti Lempiäisen teksti perustuu Sosiologia-lehdessä 2/2017 julkaistuun artikkeliin Konttoreista monitilatoimistoksi - Työn tilojen etnografinen analyysi. - Linkit näihin sekä kaikkiin muihin Kaupunkiteeman artikkelinostoihin löydät kotisivuiltamme www.tutkitusti.fi! @westermarckseura @kirkkojakaupunki

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Viikonlopun tiedonjanon suosittelemme Aleksis Kiven näytelmätekstiä, jonka kriittinen editio sisältää kotimaisen kirjall" - 1847810955809655688
Report Download 0 7

Viikonlopun tiedonjanon suosittelemme Aleksis Kiven näytelmätekstiä, jonka kriittinen editio sisältää kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummen koostamaa tietoa farssin taustoista sekä historiasta. ”Olviretki Schleusingenissä - Näytelmällinen osotelma neljässä osassa” Olviretki Schleusingenissä on Aleksis Kiven (1834-1872) monipuolisen draamatuotannon joukossa ainoa farssi ja eroaa huomattavasti kirjailijan muista komedioista, etenkin Nummisuutareista. Se on kirjoitettu teatteriin, näyttämöllä esitettäväksi. Suomalaisen sotilasfarssin perikuvana Olviretki Schleusingenissä pilkkaa sotilassäätyä, akateemista retoriikkaa ja saksalaista filosofiaa. Kiven elinaikana julkaisematta jääneen näytelmätekstin ja kommentaarien lisäksi kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa farssin taustoista sekä julkaisu- ja teatterihistoriasta. Lisäksi se valaisee näytelmän suhteita eurooppalaiseen draamaperinteeseen sekä taustoittaa näytelmässä satiirin keinoin esiin nostettua, 1800-luvun Suomessa vaikuttanutta hegelismiä. Editiossa julkaistaan myös virikkeen näytelmälle antanut Ölfälttåg-lehtiuutinen heinäkuulta 1866. Teoksen on toimittanut @suomalaisenkirjallisuudenseura . Tutkitusti tarjoaa perjantaisin kirjasuositukset yhteistyökumppaniltaan @bookstoretiedekirja , joka on Tieteellisten seurain valtuuskuntaan kuuluva seurojen tuotteiden myyntinäyttely. Linkin tähän teokseen sekä monia muita kirjanostoja löydät kotisivuiltamme www.tutkitusti.fi! -

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Tutkitun tiedon ystävä! Pidätkö myös elokuvista ja luonnosta? 🎥🌍🌿 Nyt on onnenpäiväsi - yhteistyökumppanimme @versusleht" - 1847189306613909072
Report Download 1 7

Tutkitun tiedon ystävä! Pidätkö myös elokuvista ja luonnosta? 🎥🌍🌿 Nyt on onnenpäiväsi - yhteistyökumppanimme @versuslehti FB-sivuilla voit voittaa sarjaliput luontoelokuvafestivaalille Savonlinnaan! Osallistumisohjeet löytyvät Versuksen Facebookista: facebook.com/versuslehti - @luontoelokuvafestivaali @ymparistotieto

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Kaupungistuminen on Suomessa nuori ilmiö, ja toisen kaupunki saattaa toiselle olla pikkukylä. Kaupungeilla ja niissä tap" - 1847073584558478305
Report Download 0 8

Kaupungistuminen on Suomessa nuori ilmiö, ja toisen kaupunki saattaa toiselle olla pikkukylä. Kaupungeilla ja niissä tapahtuvalla aktivismilla on myös roolinsa demokratian uudistamisessa. - ”Kotiseutu ja identiteetti - maalainen, kaupunkilainen vai jotain siltä väliltä?” Suomalaisten kohdatessa vastataan usein puolin ja toisin kysymykseen: Mistä olet kotoisin? Kaupunkeihin muutto on suomalaisessa historiassa verrattain uutta, ja maalaisuus-kaupunkilaisuus-identiteettijako koetaan jollain tapaa merkitykselliseksi. Kotiseutuidentiteettiä pohtii historian jatko-opiskelija Matleena Sopanen Hybris-lehden Kaupunki ja maaseutu -teemanumeron (2015) pääkirjoituksessa. - ”Vallankumous alkaa Madridista” Madrid alkaa olla kuuluisa kaupunkiaktivismistaan: jättömaita ja tyhjiksi jääneitä liiketiloja elävöitetään, rakennetaan pizzauuneja, kierrätysmateriaalista tehdään kalusteita, pyöräpajoja ja viljelylavoja. Aktivismin muodot ovat tuttuja monista muistakin kaupungeista, mutta Madridissa uudistamishankkeilla tuntuu olevan poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä, kunnianhimoa ja poliittista vaikutusvaltaa. Tekstissään viime syksyltä ympäristöpolitiikan ja kaupunkitutkimuksen dosentti Eeva Berglund käy Madridin kaupunkiaktivismin avainpaikoilla ja jututtaa ihmisiä, jotka ovat jo tottuneita puhumaan tutkijoille. - Linkit teksteihin löytyvät tuttuun tapaan Tutkitusti-sivustolta osoitteesta www.tutkitusti.fi. Sivustolla voit myös tutustua yhteistyökumppaneihimme ja heidän tuoreimpiin teksteihinsä. - @kotiseutuliitto

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Elokuussa koittaa paluu kaupunkiin. Kaupunkiteema vie sekä Sao Paoloon, Madridiin että Runosmäki-Raunistulaan. Tutustumm" - 1845717924663217741
Report Download 0 13

Elokuussa koittaa paluu kaupunkiin. Kaupunkiteema vie sekä Sao Paoloon, Madridiin että Runosmäki-Raunistulaan. Tutustumme kaupunkiteknologian lisäksi seutubarometriin, ja opimme, että gentrifikaatio pysäytetään vallankumouksella. Pysy siis kuulolla tulevista artikkeli- ja kirjanostoista! Uuden Kaupunkiteeman löydät Tutkitusti-sivustolta (www.tutkitusti.fi). Olethan myös kokeillut tutkitun tiedon hakukonettamme?

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Paluu kaupunkiin - graffiteja Sao Paolossa, taidetta Runosmäki-Raunistulassa

Suomessa terveyttä on perinteisesti tutkit" - 1845013731589559570
Report Download 0 15

Paluu kaupunkiin - graffiteja Sao Paolossa, taidetta Runosmäki-Raunistulassa Suomessa terveyttä on perinteisesti tutkittu lääketieteellisenä kysymyksenä, vaikka myös kulttuurilla on siihen vaikutus. Kulttuurin, terveyden ja hyvinvoinnin yhteyksiin syvennytään verkkojulkaisu Kipinässä. Ensimmäinen viime vuonna julkaistu numero käsittelee elinympäristön, kaupunkitilan ja hyvinvoinnin teemoja: Turussa on pyritty lisäämään kuntalaisten liikunta- ja kulttuuriharrastuksia ja yhteisöllisyyttä kaupungin EVIVA-hankkeessa. Tavoitteiden toteutumista kaupungin työntekijöiden ja asukkaiden näkökulmasta arvioivat Anu Laukkanen, Ira Ahokas, Katariina Heikkilä, Tuire And ja Salla Mistola. Malmön pahamaineista Rosengårdin lähiötä sekä elinympäristön ja kaupunkisuunnittelun vaikutusta hyvinvointiin tarkastelee Ella Vihervuori. Numero sisältää myös hänen tekstinsä Brasilian faveloiden pixação-kulttuurista ja taideprojektien vaikutuksista ihmisten kokemuksiin itsestään ja ympäristöstään. Kipinää toimittaa Turun yliopiston Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö. Linkki tekstiin ja muita kesäiseen tiedonjanoon sopivia juttuja löydät facebookin Tutkitusti-sivulta. Lisäksi tutkitun tiedon hakukone palvelee kotisivullamme www.tutkitusti.fi! @turkukaupunki @uniturku

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Katse itään ja etelään - tunnetko naapurisi? "Idäntutkimus" on ainoa Suomessa ilmestyvä Venäjän ja itäisen Euroopan kysy" - 1842856960769309553
Report Download 0 4

Katse itään ja etelään - tunnetko naapurisi? "Idäntutkimus" on ainoa Suomessa ilmestyvä Venäjän ja itäisen Euroopan kysymyksiä käsittelevä tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa tuhtina tietopakettina, jossa tutkijat ja muut alan asiantuntijat lähestyvät lehden teemaa tieteellisissä artikkeleissa, kolumneissa, esseissä ja kirja-arvosteluissa. Teemoja ovat olleet työn, talouden ja politiikan lisäksi muun muassa kulutus, nuoriso, muisti, avantgarde, Putin ja teatteri. Idäntutkimus 2018/1 sisältää muun muassa artikkelit aiheista: Kaunis elämä lehdissä DDR-Revue ja Neuvostoliitto, Pienyrittäjyys Venäjällä 2000-luvun taitteessa, Eläintautitorjunnan viranomaisyhteistyö suomalaisessa ja venäläisessä lakitekstissä, Narodnost Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1930-luvulla. Vuoden kuluttua julkaisusta numeroiden sisällöt ovat kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa lehden arkistossa verkossa. Lehteä kustantaa Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura, ja sen päätoimittaja on Katja Lehtisaari. Tutkitusti tarjoaa perjantaisin kirjasuositukset yhteistyökumppaniltaan Tiedekirjalta. Kaikki aiemmat kirjasuositukset ja muuta taatusti tutkittua sisältöä löydät Facebook-sivultamme sekä osoitteesta www.tutkitusti.fi! @bookstoretiedekirja

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Tyylikkäänä kouluun?

Suomalaiset satsaavat lastenvaatteisiin rahallisesti aiempaa enemmän, ja kuluttaminen voi olla tär" - 1842108168656607745
Report Download 0 11

Tyylikkäänä kouluun? Suomalaiset satsaavat lastenvaatteisiin rahallisesti aiempaa enemmän, ja kuluttaminen voi olla tärkeä osa vanhemman identiteetin rakentamista. Oikeanlaisilla lastenvaatteilla rakennetaan myös keskiluokkaisen vanhemmuuden ideaalia. - ”Tyylikäs lapsi - hyvä äiti?” Haastattelututkimuksessa on lähestytty lastenvaatteita harrastavia äitejä. Mikä lastenvaatteissa viehättää? Mikä merkitys on lapsen ulkonäöllä? Tutkimus on osa Suomi ulkonäköyhteiskuntana -hanketta, jossa tarkastellaan ulkonäön mahdollisesti muuttuneita merkityksiä. Teksti on julkaistu kesäkuussa sosiologisessa Ilmiö-mediassa, ja sen ovat kirjoittaneet Jarna Huvila (KTM) ja Erica Åberg (VTM). - ”Intensiivisyydellä vaatimus tekee vanhemmuudesta hetkisen projektin” Vanhemmuus ei vaikuta yksinkertaistuneen asiantuntijatiedon lisääntymisen myötä, pikemminkin päinvastoin. Ilmiö on tuttu myös muilla elämänalueilla, esimerkiksi terveyden ja ravinnon alaan liittyvissä aiheissa. Asiantuntijoiden lisäksi vanhemmuuteen liittyviin keskusteluihin osallistuu myös joukko aktiivivanhempia, jotka ovat löytäneet jonkin erityisen ja hyväksi havaitsemansa tavan toimia vanhempana. Tutkimustiedon valossa intensiivisyys tekee vanhemmuudesta hengästyttävää ja raskasta. Olisiko mahdollista olla välittämättä asiantuntijoiden lausunnoista, eksklusiivisista ryhmittymistä ja polarisoituneista keskusteluista? Ella Sihvonen (VTM) tarkastelee intensiivistä vanhemmuutta Perhe, suhteet ja yhteiskunta -sivuston tekstissä vuodelta 2016. - Linkit artikkeleihin sekä muita lukuvinkkejä löydät Facebookin Tutkitusti-sivulta! @meidanperhelehti @kaksplus

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Kohti totuutta faktojen jälkeisenä aikana

Tieteelliset totuudet ja faktat ovat aina olleet alttiita vääristymille. Tied" - 1841343166991545918
Report Download 0 17

Kohti totuutta faktojen jälkeisenä aikana Tieteelliset totuudet ja faktat ovat aina olleet alttiita vääristymille. Tiedonvälittäjän ja tarinankertojan oma agenda vaikuttaa siihen, millainen tieto kuulijalle välittyy. Tutkitusti tarjoaa päivään kuuluisan esimerkin tiedon vääristymisestä, sekä työkaluja kriittisille tarinankertojille ja tiedon etsijöille. - Yksi kestävimpiä tietoon liittyviä väärinkäsityksiä on usko siihen, että keskiajan eurooppalaiset pitivät Maata litteänä. Tarinan mukaan harhaluuloa piti yllä katolinen kirkko, joka kielsi ankarasti vaihtoehtoisten teorioiden tutkimisen ja pyrki torpedoimaan Kolumbuksen löytöretket. Todellisuudessa myytti keskiajan litteänä maasta syntyi vasta 1800-luvun lopulla uskontovastaisen ideologian inspiroimana. Tuomas Kangasniemi (DI) kirjoittaa tästä uskonnon ja tieteen vastakkainasettelua korostavasta myytistä Areiopagi-verkkolehden artikkelissa vuodelta 2014. - ”Journalisti - oletko aina käyttänyt tarinallisuutta väärin?” Kertomuksen vaarat -projektissa tutkijat selvittävät, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista. Monet journalistit ovat kysyneet: Eikö tarinoita sitten pitäisi kertoa ollenkaan? Millaisia tarinoita sitten pitäisi kertoa? Hyviä käytäntöjä (ja varoittavia huonoja) jakaa blogitekstissään narratologi Maria Mäkelä. - Tutkitusti kehottaa myös tutustumaan Faktabaarin faktantarkistamisen käsikirjaan, joka tarjoa muun muassa työkaluja internetistä löytyvän tiedon totuudellisuuden arvioimiseen. - Linkit artikkeleihin löydät sekä Facebookin Tutkitusti-sivulta että kotisivuiltamme (www.tutkitusti.fi)! @faktabaari.fi

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Luonnon Tutkija opastaa viikonloppuun

Luonnon Tutkija on viisi kertaa vuodessa ilmestyvä yleistajuinen suomenkielinen t" - 1837690342394961899
Report Download 1 11

Luonnon Tutkija opastaa viikonloppuun Luonnon Tutkija on viisi kertaa vuodessa ilmestyvä yleistajuinen suomenkielinen tieteellinen aikakauslehti, jonka kirjoitukset käsittelevät kaikkia biologian haaroja. Lehdessä julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, tiedonantoja, henkilöartikkeleita, kirja-arvosteluja, keskustelupuheenvuoroja ja biologian alan väitöskirjatiivistelmiä. Luonnon Tutkija 1/2018 sisältää muun muassa artikkelit seuraavista aiheista: Maailman kalojen nimet, Eläintaksonomisen sanaston kehittämisestä suomen kielessä, Suomenkieliset kasvinnimet nykyajassa, Sienten nimidiversiteetti sekä Nimistöt ovat ydintietoa Lajitietokeskuksessa. Lehti alkoi ilmestyä vuonna 1897 nimellä Luonnon Ystävä. Vuodesta 1947 (51. vuosikerrasta) lähtien lehden nimi on ollut Luonnon Tutkija. Vuonna 1953 siitä tuli Suomen Biologian Seura Vanamo ry.n jäsenlehti. Vuonna 2018 julkaistaan 122. vuosikerta. Lehden päätoimittaja on Juhani Mänttäri. Tutkitusti tarjoaa perjantaisin kirjasuositukset yhteistyökumppaniltaan Tiedekirjalta. Kaikki aiemmat kirjasuositukset ja muuta taatusti tutkittua sisältöä löydät Facebook-sivultamme sekä osoitteesta www.tutkitusti.fi! @bookstoretiedekirja

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Kirjallisuus vaalii rikkaamman ajattelun mahdollisuutta

Ajallemme oireellista on asioiden määrittely niiden välinearvon" - 1836288215214945187
Report Download 0 16

Kirjallisuus vaalii rikkaamman ajattelun mahdollisuutta Ajallemme oireellista on asioiden määrittely niiden välinearvon kautta. Tiede valjastetaan pääomaksi talouden tarkoituksiin ja kirjallisuus aivoja stimuloivaksi hyvinvoinnin välineeksi. On kuitenkin asioita, jotka ovat itsessään merkityksellisiä ja välineellistä arvoa perustavampia. Yleisen kirjallisuustieteen professori Sari Kivistön juhlaluento ’Miksi on olemassa kirjallisuutta eikä vain sudokuja?’ sisältää painavia sanoja kirjallisuuden merkityksestä ja kirjallisuudentutkijan kompetenssista. Loppuvuoden 2016 luento on julkaistu Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti Alustassa artikkelimuodossa. Linkki tekstiin ja muita kesäiseen tiedonjanoon sopivia juttuja löydät facebookin Tutkitusti-sivulta. Lisäksi tutkitun tiedon hakukone palvelee kotisivullamme www.tutkitusti.fi! @alustalehti

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Luksusjuustoja ja luokkasatiiria

Nautitko hyvästä juustosta viinilasillisen kanssa? Oletko jo kuullut Littorinien suvun" - 1834785941326069430
Report Download 0 5

Luksusjuustoja ja luokkasatiiria Nautitko hyvästä juustosta viinilasillisen kanssa? Oletko jo kuullut Littorinien suvun luksuselämästä? Vastasitpa sitten kyllä tai ei, suosittelemme tutustumaan tekstiin juustojen historiasta ja niiden maineesta ylellisyystuotteena, sekä tutkijan analyysiin Gloria-lehden luokkasatiireista. - Ulkomaiset ja kalliimmat juustot kuuluvat suomalaisten keskuudessa juhlatilaisuuksiin tai erityisiin maisteluhetkiin, kun taas kotimaisia juustoja suositaan leivän päällä ja arkisessa ruoanlaitossa. Perinteisesti juustoa on Suomessa pidetty ylellisyystuotteena samppanjan tai kaviaarin tapaan, mutta nykyään yhä useammalla on varaa tällaiseen luksukseen. Tohtorikoulutettava Liisa Näpärä tarkastelee juustojen alkuperään liittyviä käsityksiä, kulutustottumuksia ja arvon mielikuvia AntroBlogin tekstissä 'Myös juustot ovat osa kulttuuria' alkuvuodelta 2018. -- Somessa elää Gloria-lehden juttu tamperelaistaiteilija Olli Joen perheestä, sekä samassa hengessä laadittu teksti taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Littorinin ja liikemies Sverker Littorinin kodista ja avioliitosta. Jutut eivät ole ulkokuorestaan huolimatta perinteisiä viihdeuutisia vaan luokkasatiireja pienoiskoossa. Monitasoisia tekstejä analysoi Kertomuksen vaarat -projektin johtaja, narratologi Maria Mäkelä blogitekstissään 'Journalistista luokkasatiiria Gloriassa'. Projektissa tutkijat selvittävät, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista voidaan lisätä. Linkit artikkeleihin ja muita kesäiseen tiedonjanoon sopivia juttuja löydät facebookin Tutkitusti-sivulta. Lisäksi tutkitun tiedon hakukone palvelee kotisivullamme www.tutkitusti.fi! @antroblogi

image by Tutkitusti. (@tutkitusti) with caption : "Kylpyläkulttuuria kesäviikonloppuun!

1800-luvun lopulta 1930-luvulle kukoistuskauttaan eläneet kylpylät välittivät terv" - 1832610671663935012
Report Download 0 10

Kylpyläkulttuuria kesäviikonloppuun! 1800-luvun lopulta 1930-luvulle kukoistuskauttaan eläneet kylpylät välittivät terveydenhoidon, kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja muodin kansainvälisiä vaikutteita ympäri Suomea. Kylpylät olivat paikkakuntiensa sosiaalisia keskuksia ja tunnettuja nähtävyyksiä. ’Suomalaiset kylpylät - Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa’ -teoksessa tarkastellaan kotimaisten kylpylaitosten kulttuurihistoriaa ensi kertaa kokonaisuutena. Teos esittelee runsaat 20 kylpylää Naantalista Terijoelle. Kirjassa käydään läpi kylpyläkulttuuria hoitoineen ja seurustelutapoineen unohtamatta muuttuvia kauneuskäsityksiä ja terveysihanteita. Teoksen on kirjoittanut Euroopan historian dosentti Liisa Suvikumpu ja sen on kustantanut @suomalaisenkirjallisuudenseura SKS. Tutkitusti tarjoaa perjantaisin kirjasuositukset yhteistyökumppaniltaan Tiedekirjalta @bookstoretiedekirja Kaikki aiemmat kirjasuositukset ja muuta taatusti tutkittua sisältöä löydät Facebook-sivultamme sekä osoitteesta www.tutkitusti.fi! @suomimatkailu @matkailukotimaassafi @kulttuurihistorianseura @kulttuurihistoria